Valaistusblogi

Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa

Usein alakouluikäisenä tehdessäni läksyjä hämärän pöydän ääressä isäni saapui paikalle ja nakkasi valot päälle lausuen: ”Valoa kansalle, joka pimeydessä vaeltaa!” Lause muistui mieleeni, kun ryhdyin pohtimaan valaistuksen merkitystä omalla kohdallani.

Vanhat tavat ovat jääneet päälle: Työskentelen usein pimeässä luolassani, nenä kiinni kirkkaassa tietokoneen ruudussa, eristyksissä päivänvalosta. Vähäinen valonmäärä huokuu selvästi keskittymiseen ja jaksamiseen, jonka vuoksi pidän työskentelyn lomassa lyhyitä happihyppelyitä päivänvalossa. On selvää, että hyvä ja riittävä valaistus on tärkeää työskennellessä, mutta harvoin tulemme ajatelleeksi valaistuksen merkitystä myös muissa päivän askareissa.

Millaisia terveysvaikutuksia valaistuksella on?

Hyvä valaistus antaa turvallisuutta, lisää viihtyvyyttä ja luo tunnelmaa, mikä luonnollisesti parantaa hyvinvointiamme. Silmän verkkokalvon solut ovat yhteydessä aivojen suprakiasmaattiseen tumakkeeseen, joka tahdistaa elimistön muita soluja ja pitää huolta vuorokausirytmistä.

Valo vaikuttaa siis sisäisiin kelloihimme, jotka seuraavat ja säätelevät myös aineenvaihduntaa. Aineenvaihdunnan tila puolestaan vaikuttaa solunjakautumiseen. Häiriöt sisäisessä rytmissä ja hormonierityksessä voivat järkyttää ihmisen solunjakautumista ja immuunipuolustusta. Valon vaikutus fyysiseen hyvinvointiimme on siis huomattava.

Valo antaa meille rytmin ja säätelee serotoniinin eritystä, mikä puolestaan on kytköksissä mielemme hyvinvointiin. Tutkimuksissa rotat, jotka oleskelivat jatkuvasti pimeässä tilassa, alkoivat käyttäytyä masentuneella tavalla. Varsinkin meillä täällä pimeässä pohjolassa valon määrän merkitys mielialaan on selkeästi huomattavissa ja kaamosoireilu yleistä. Monilla mieliala laskee, toimintakyky heikkenee ja unen tarve kasvaa talviaikaan. Koska auringonvalon määrään emme kykene vaikuttamaan, meidän pitää korvata tämä valon määrän väheneminen keinotekoisesti järkevällä valaistussuunnittelulla ja sopivilla valaisimilla.

Tärkeintä roolia hyvässä valaistussuunnittelussa näyttelee valon määrä, värilämpötila ja valaisinten sijoittelu. Esimerkiksi makuuhuoneessa on tärkeää, että valot ovat himmennettävissä ja sijoittelu on kunnossa: Iltasatua lukiessa valoa on oltava riittävästi, kun taas iltapuuhiin valmistautuessa tunnelmallinen valaistus auttaa rauhoittumaan.

Johdannaisena vaikutuksenaan mielialaan valo on kytköksissä myös muistin toimintaan. Epäsäännöllinen valo häiritsee ihmisen keskuskelloa ja vaikuttaa sitä myöten myös naisen hedelmällisyyteen. Tutkimusten mukaan öinen valo lyhentää ylipitkiä ja säännöllistää epäsäännöllisiä kuukautiskiertoja. Kesällä, kun valoa on eniten, myös naisten hedelmällisyys on voimakkaimmillaan. Oikein ajoitetulla ja tietyn aallonpituuden omaavalla valolla voidaan luoda myös hoitokeinoja erilaisiin sairauksiin, kuten esimerkiksi depressioon ja dementiaan.

Valo vaikuttaa siis terveyteemme joko myönteisesti tai haitallisesti. Nykytiedon valossa kykenemme kehittämään toimivia ja terveydelle myönteisiä valaistuksia ja valaisimia. Hyvinvointi koostuu monesta eri tekijästä, ja valo on vain yksi niistä. Pitämällä huolen siitä, että kaikki hyvinvoinnin osa-alueemme ovat kunnossa, voimme elää rikasta ja tasapainoista elämää.